Näkemyksiämme harrastamiseen koulupäivän yhteydessä

Kannanottomme tässä kokonaan:

Toteamme kannanotossa mm. seuraavia asioita:

…. jälleen kerran toteamme, että (peruskouluun) koulupäivän yhteyteen suunnitellun toiminnan ja mallin kehittämistyöryhmästä ja keskustelukumppanuudesta ovat jääneet syrjään alan asiantuntijat, perusopetuksen taidekasvatuksen opettajat.

Taideopetuksen näkökulmasta on myös suuri paradoksi, että taiteen maisterin tutkinnon suorittaneita kuvataideopettajia on runsain joukoin työttöminä samaan aikaan, kun kaikki tavoittavan kouluun suunnitellaan tuotavaksi ulkopuolista taidetoimintaa.

Ammattilaiset ja laatu

Peruskoulu on Suomen tärkein taide- ja kulttuurikasvattaja – se tavoittaa kaikki oppivelvollisuusikäiset lapset ja nuoret. Perusopetuksen taidekasvatuksella on vaikutuksensa pitkälletulevaisuuteen sekä yhteiskunnassa ja yksilötasolla  –  kyse on siis sekä koulupolitiikasta että kulttuuripolitiikasta, ja myös hyvinvointipolitiikasta.                     

Harrastusmallin kehittämisessä keskeisintä on, ettei se vaaranna tai ainakaan vähennä  peruskoulussa jo nyt suhteellisen vähäisenä tarjottavaa kuvataiteen aineenopetusta. Olennaisimpana pidämme sitä, että ulkopuolisen toimijan järjestämä harrastustoiminta – tai koulun itsensä järjestämät kerhot – eivät saa korvata tai niiden avulla ei voi ulkoistaa tavoitteellista ja yleissivistävää taideopetusta.

… pohdimme, onko harrastustoiminnalla  tarkoitus esimerkiksi kuvataiteen nimissä tuottaa jotain kuvataideopetuksen kaltaista toimintaa, joka ammattilaisen silmin on jotain ihan muuta kuin taideopetusta?

Kuka maksaa kulut?

Jos harrastustoiminnan kuluja tulee kunnissa sivistys-/koulutoimen maksettaviksi, pelkäämme, että heikossa asemassa olevat taideaineet ovat jälleen säästökohteina. Valinnaisryhmien koolla ja lukujärjestyksellä kikkailut sekä epäpätevien  opettajien käyttö ovat tehokkaita keinoja vähentää taideaineiden valinnaisuutta ja samalla sen opetuksesta aiheutuvia kuluja peruskoulussa.

Meitä pohdituttavat myös harrastuksen vetäjän palkkausperusteet. Ammattilaiselle tulee maksaa ammattilaisen palkka. Moni kuvataideopettaja opettaa jo sekä peruskoulussa (ja lukiossa) että taiteen perusopetuksessa. Maksetaanko hänelle eri palkkaa saman työn tekemisestä eri järjestelmissä, vaikka itse työ tehdään peruskoulun tiloissa?

Koordinointi ja yhteistyö

Perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa kouluja yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa. Parhaimmillaan harrastustoiminta voisi tukea perusopetuksen taidekasvatusta, jos se painottuu aineenopettajan koordinoimana yhteistyöhön ja projekteihin koulun ulkopuolisten toimijoiden, kuten taiteen perusopetuksen järjestäjien, kanssa. Harrastustoiminnan koordinointia ei kuitenkaan voi olettaa aineenopettajan harteille ilman erillistä korvausta. 

 Katsomme asiaa myös harrastusta kaipaavan lapsen ja nuoren kannalta. ”Osana koulupäivää” tai ”Koulupäivän sisällä” tapahtuva toiminta voi pahimmillaan olla sekavaa, jos opetussuunnitelman mukaisen toiminnan ja koulun omien kerhojen lisäksi koulussa on ulkopuolista harrastetoimintaa. Samaa asia voidaan opettaa kolmella eri tavalla?