Kunniaa ja mainetta kuvataideopetuksen edistäjille

Jaamme vuosittain Myötätuulta kuviksesta -kunniakirjan (aiemmin Myötätuulta kuvataiteesta) esimerkilliselle, hienolle, uuttaluovalle, kehittävälle tai muuten vaan ansiokkaalle (kuva)taidekasvatusteolle tai -toiminnalle. Kunniakirjan arvoinen teko tai toiminta lisää kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin opetuksen tuntemusta sekä edistää taidekasvatuksen asemaa ja näkymistä sekä omassa että laajemmassa ympäristössä.

Kunniakirjamme voidaan myöntää toiminnalle tai teolle, yksittäiselle henkilölle tai laajemmalle yhteisölle kuten esimerkiksi koululle, museolle, järjestölle, yritykselle, viestintävälineelle, kunnalle tai kaupungille. Opettajakin  – tai kuka tahansa henkilö – voi siis kunniakirjan saada. Yleensä siksi, että hän mahdollistaja, moottori tai taustahenkilö sille, että jotain taidekasvatuksellisesti merkittävää tapahtui!

Kunniakirjan idea ei siis ole valita vuoden kuvataideopettajaa tai -kasvattajaa. KUVIS ry:n mielestä jokainen kuvisope on ansainnut kunniakirjan joka vuosi! Emme missään nimessä halua, saati voi, asettaa joskus hyvinkin erilaisissa olosuhteissa  tai puitteissa työtään tekeviä opettajia paremmuusjärjestykseen. Toisaalta emme ole myöskään palkinneet toistuvaa tai jatkuvaa toimintaa – paitsi jos siinä on ollut jokin erityisen loistava osa juuri kyseisenä vuotena.

Kunniakirjan saajasta päättää yhdistyksen hallitus. Kunniakirjan saaja julkistetaan, jaetaan ja esitellään tammikuun lopussa Educa-messuilla.

Kuka voi ehdottaa? 

Kuka tahansa voi ehdottaa kunniakirjan saajaa.

Ehdotuksen tekijää ei huomioida päätöksen teossa – voit siis aivan huoletta antaa ilmi hyvänä ehdokkaana myös oman hankeesi, koulusi tai yhteistyötahosi! Voit ehdottaa omaakin toimintaasi tai tekoasi.

Miten teen ehdotuksen kunniakirjan saajasta?

Tee ehdotus kirjallisena ja lähetä se KUVIS ry:n toimistoon, sähköpostilla tai tavallisella postilla tai vaikka pilvipalvelun kautta.

Ehdotus on vapaamuotoinen. Tee lyhyt kuvaus hankkeesta, tapahtumasta, projektista tai mikä ja kuka ehdokkaana onkaan, sekä lyhyet perustelut. Muuta aineistoa (kuvia, lehtileikkeitä tms.) on hyvä ehdottomasti myös laittaa mukaan, tai linkkejä someen jne.

Ehdotetun teon tai toiminnan tulee olla tapahtunut tai ainakin alkanut sinä vuotena, jota kunniakirja koskee. Ehdotuksia toivotaan yleensä vuoden loppuun mennessä; ehdoton takaraja on tammikuun alussa loppiaisena.

Kunniakirjan ovat saaneet:

2022 Järvenpään Harjulan kampuksen taideteos. Kampuksen piha-alueella sijitsevan teoksen on suunnitellut kuvanveistäjä Maria Duncker. Prosenttiperiaatteella rahoitetun teoksen koordinoinnista vastasi taidekoordinaattori, kuvanveistäjä Marjukka Korhonen.

Suunnitteluvaiheesta alkaen taidehankkeeseen on otettu mukaan kampuksella jo olemassa oleva yhteisö, erityisesti koulun ja päiväkodin lapset. Hankkeen alkuvaiheessa lapset osallistuivat taiteilijan valintaan.  Taiteilijan vetämissä piirustustyöpajoissa lapset tekivät teoksen pintoihin tulevia kuvia. Valmis teos on osa oppimisympäristöä ja lasten aktiivisessa käytössä: teoksen pintaan leikattuja kuvia voi värittää, siihen voi tehdä uusia kuvia ja  poistaa vanhoja. Teoksen sisälle voi mennä, ja sen läpi voi kulkea. Se muuttaa väriä ja luo uusia tunnelmia koulun pihalle eri vuodenaikoina. Valaistuksen on suunnitellut yhteistyössä taiteilijan kanssa valosuunnittelija Pietu Pietiäinen. Hankkeen  Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmiin.

Kuvataideopettajat KUVIS ry:n mielestä Harjulan veistos on erinomainen ja kaunis esimerkki siitä, miten koulun rakennushankkeeseen liitetty taidehanke voi olla myös taidekasvatuksellinen.  “Koulun oppimisympäristöjen yhteisöllisyys on ulotettu myös kohteen taidehankkeeseen. Kuvataideopettajia ilahduttaa erityisesti se, että lapset ovat olleet hankkeessa aktiivisia toimijoita. Osallistuminen ja yhdessä tekeminen on luonut ainutlaatuista pohjaa kuvataiteen kokemiselle ja vastaanotolle”.

2021 Minun Lahteni, Ympäristötaidetapahtuma,  21.9. – 8.10.2021 Lahdessa.  ”Tapahtuma oli yhteisöllinen, valveutunut ja yhteiskunnallinen. Tapahtuma näytti, miten laajasti ammattitaitoiset opettajat voivat tehdä yhteistyötä eri kouluasteiden kesken, ja miten opettajat ja oppilaat yhdessä voivat tuoda työn tulokset ulos luokasta. Tapahtuma osallistui kuvataideopetuksen keinoin kaupungin kansainväliseen teemavuoteen. Ennen kaikkea tapahtuma konkretisoi sen, miten kuvataide oppiaineena voi tehdä näkyväksi oman aikamme keskeisiä kysymyksiä”.

2020 Kuvataideopettaja Titta Suvanto.

2019 Oulunkylän yhteiskoulun katutaideprojekti Suomen uhanalaisen luonnon puolesta. Projektin ohjasi kuvataideopettaja Arja Holma ja sen toteuttivat lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat toukokuussa 2019.

2018 Kuvista Facebookryhmä.

2017 Taidevaihde/ArtGear- Nuorten kaksisuuntainen kotoutuminen 2016–2018 -hanke, yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen pääaine, Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaine, Lapin taiteilijaseura ja Monitaideyhdistys Piste.

2016 Pirkanmaan kuvataideopettajat ry taidekasvatusyhteistyöstä Sara Hildénin taidemuseon kanssa.

2015  Ympäristötaiteilija, kuvataideopettaja  Tuija Lindfors Kannattelevat kädet – yhteisötaideprojektista Vantaan Korsossa.

2014 Oulun kaupunki Valoa Oulu! -tapahtumasta.  

2013 Kansallisen audiovisuaalisen istituutti KAVI  Elokuvapolku-palvelusta.

2012 Kuvataideopettaja Tanja Reuter-Lindén, Jomala, liikennenympyräteoksesta Kyrkby högstadieskolanin edessä.

2011 Kuvataideopettaja Korinna Korsström-Magga työstä kuvataideopetuksen hyväksi Inarissa, ja kuvataideopettaja Aki Pulkkanen  Raahen lukion kuviksen päiväkirja – tunnelmia ja tiedotusta kuvisluokasta -blogista.

2010 Espoon kuvataidekoulun Kuvataiteen äärellä! -projekti, joka vei kuvataidetta espoolaisiin hoivakoteihin ja palvelutaloihin.

2009 Opettaja-lehti, professori emerita Liisa Piironen ja EMMA- Espoon modernin taiteen museo Opettaja-lehden artikkelisarjasta ja opetuskokeilusta Kymmenen kuvaa nykytaiteesta.

2008 Kuvataideopettaja Mari Aspola, Rauma, henkilökohtaisten opettajapäiväkirjojen lahjoituksesta taidekasvatuksen historia-arkistoon.

2007 Kuvataideopettaja Marja-Leena Korte-Suonpää Arjen pyhyys -projektista Tampereella.

2006 TaiKin taidekasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Kooma ja SibAn musiikin opettajaopiskelijoiden ainejärjestö Maine taidekasvatusta puolustavasta, näyttävästä  mielenosoituksesta Eduskuntatalolla.

2005 Kuvataideopettaja Marianne Mattila Myrskylästä, innostuksesta ja kannustuksesta, ja erityisesti Kirahvista Porlammin koulun pihalla.

2004 Kustannustoimittaja Pirkko Ristkari-Nuutilainen, Helsinki, kuvataiteen ydintä ymmärtävistä oppikirjoista.

2003 Tasavallan presidentti Tarja Halonen taidekasvatusmyönteisistä kannanotoista ja Savonlinnan kaupunki taidekasvatusmyönteisestä peruskoulun tuntijaosta.