2024 jäsenkysely pureutui valinnaisvalintoihin
KUVIS ry:n vuoden 2024 jäsenkyselyn tulokset lievittävät pahimpia pelkoja oppiaineen tilasta ja tulevaisuudesta, mutta rivien välistä on nähtävissä myös koulujen eriytymistä taide- ja taitoaineiden toteutumisen suhteen.
Kuvataideopettajat KUVIS ry toteutti keväällä 2024 jäsenkyselyn liittyen peruskoulun valinnaisaineiden ja lukion valinnaisten opintojaksojen toteutumiseen. Kyselyyn vastasi lähes 100 kuvataiteen opettajaa eri kouluasteilta. Mahdollisimman realistisen tilannekuvan saamiseksi jäsenkysely avattiin tällä kertaa myös yhdistyksen ulkopuolisille kuvataiteen opettajille.
Peruskoulun osalta vastaajista yli 65 % opetti joko yläkoulussa tai yhtenäisessä peruskoulussa. Yläkoulun kaikille yhteinen kuvataide toteutui pääsääntöisesti 2 vuosiviikkotuntina 7. luokalla. Tämä näyttää olevan varsin vakiintunut ja yleistettävissä oleva käytäntö. Kuvataideopettajia yli 70% kouluista oli vain yksi. Jos opettajia oli enemmän, kouluissa oli yleensä painotettua kuvataiteen opetusta, tai ne olivat oppilasmääriltään todella suuria.
Peruskoulun valinnaisainemäärät valtakunnallisesti vakaalla tasolla
Peruskoulun yläluokkien valinnaisainetilannetta KUVIS ry kartoitti viimeksi lukuvuoden 2019-2020 aikaan. Tuolloin tarkoituksena oli hahmottaa juuri voimaantulleen opetussuunnitelman vaikutuksia valinnaisainevalintoihin. Vuoden 2024 kyselyn yksi tarkoitus oli erityisesti seurata mahdollisia muutoksia kahden kyselyn tulosten vertailulla.

Yläkouluissa on nykyisin käytössä kahden “valinnaisainekorin” järjestelmä. Oppilaat valitsevat valinnaisaineita taide- ja taitoainekorista, jolloin valittu valinnaisaine on kaikille yhteistä oppimäärää syventävää ja vaikuttaa päättöarvosanaan, sekä kaikkien valinnaisaineiden korista, joka voi sisältää koulukohtaisesti kaikenlaisia soveltavia ja syventäviä oppiaineita. Uudistuksella haluttiin turvata taide- ja taitoaineiden valintojen asemaa.
Noin 83:ssa prosentissa yläkouluja tarjottiin kuvataidetta sekä taitai-valinnaisena, että yleisten valinnaisten joukosta. Tämä määrä on aavistuksen laskenut vuoden 2020 määrästä, mutta muutos on niin pieni, ettei siitä vielä voi tehdä johtopäätöksiä. Hiukan alle puolessa kouluista valinnaiskuviksen opetus järjestettiin sekaryhmänä, jossa samassa ryhmässä on niin taide- ja taitoaineena että yleisenä valintana aineen valinneita oppilaita. Niissä kouluissa, joissa valinnaisaineet toteutettiin erillisinä ryhminä ilmoitettiin enemmän nousseista valinnaismääristä (30%) kuin niissä, joissa erilaisen valinnaisen valinneet yhdistettiin samaan (24% ilmoitti nousseista valintamääristä).
Vuosien 2020 ja 2024 jäsenkyselyiden perusteella voidaan todeta, että ainakaan kuvataiteen osalta uudistus ei onnistunut lisäämään toteutuneita valinnaiskursseja yläkoulussa. Vuoden 2020 jäsenkyselyssä todettiin, että kuvataiteen toteutuneiden valinnaiskurssien määrä oli laskenut 26 prosentissa kouluja kahdesta edellisestä, vanhan opetussuunnitelman mukaisesta lukuvuodesta. Samalla määrällä opetettujen kurssien määrä oli lisääntynyt. 40 prosenttia ilmoitti tuolloin valinnaismäärien pysyneen samana.

Kevään 2024 kyselyssä tilanne vaikuttaa lähes samalta: hiukan alle 25 prosenttia ilmoitti valintojen laskeneen vuodesta 2020, lähes 26 prosenttia ilmoitti valintojen noususta ja lähes 46 prosenttia totesi valintojen pysyneen samalla tasolla.
Nykyisen valinnaisainejärjestelmän vaihtelevasta toteutuksesta ja osittaisesta epäselvyydestä kielii se, että lähes 12 % vastanneista ei tiennyt, oliko oppilas valinnut valinnaisaineen taide- ja taitoaineena vai yleisenä valinnaisaineena. (Ko. luku sisältää myös ne pari vastaajaa, jotka eivät ymmärtäneet kysymyksenasettelua kahdenlaisista valinnaisaineista.) Tämä tekee kuvataiteen arvioinnin haasteelliseksi: taide- ja taitoainevalinnaisen pitäisi syventää päättöarvioinnin kriteerien osaamista, mutta yleisen valinnaisaineen arvosana voi perustua mihin tahansa koulussa päätettyihin sisältöihin. Selkeintä tämä on silloin, kun yleisenä valinnaisaineena tarjotaan kursseja, joiden nimi on jokin muu kuin kaikille yhteinen oppiaine kuvataide.
Sitä olisiko laskeneiden valintojen tai kasvaneiden valintojen määrä merkittävästi suurempi ilman nykyistä kahdenlaisten valinnaisaineiden järjestelmää, voi näillä tiedoilla vain spekuloida. Yksi merkittävä muutos vuoteen 2020 tuloksista löytyi: tuolloin 5 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei kuvataiteen valinnaisia toteudu koulussa lainkaan. Nyt tämä sama luku jäi yhteen prosenttiin. Tästä voidaan vetää varovainen johtopäätös, että vaikka vastaukset eivät kieli lisääntyneistä valinnoista laajemmin, kokonaiskuvassa taide- ja taitoaineiden oma valinnaisblokki näyttää parantaneen valinnaisen kuvataiteen toteutumista niissä kouluissa, joissa aineen asema on ollut heikoin.
Kuviskerhot eivät näytä erityisesti vaikuttavan alakoulujen valinnaisainevalintoihin
Tällä kertaa halusimme kartoittaa myös valinnaisen kuvataiteen opiskelua alakouluissa. Noin 40 vastaajaa vastasi alakoulun osalta. Näistä vastaajista 13 ilmoitti, ettei heillä toteudu kuvataiteen valinnaisainetta lainkaan. 9 vastaajaa totesi, että valinnainen toteutuu vain satunnaisesti, ei joka lukuvuosi.
Niissä kouluissa, joissa kuvataidetta toteutuu valinnaisen vain harvoin tai ei lainkaan, toteutui kuvataiteen kerhotoimintaa hiukan yli puolessa. Niissä kouluissa, joissa valinnaista toteutui edes yhden kurssin verran lukuvuodessa, oli paria poikkeusta lukuunottamatta myös kuvataiteen kerhotoimintaa.
Näyttääkin siltä, että kerhotoiminta ei ainakaan toistaiseksi isossa kuvassa kilpaile valinnaisaineiden toteutumisen kanssa. On kuitenkin huomioitava, että päinvastaisiakin viestejä on kentältä kuulunut (eli esihenkilö on todennut ettei valinnaiskuvista kannata tarjota, kun sitä voi mennä kerhoon harrastamaan.) Kyselyn perusteella valtaosaa kerhoista pitää joku muu kuin koulun kuvataiteen opettaja, riippumatta siitä toteutuuko koulussa kuvataiteen valinnaista vai ei.
Hajanaiset diplomikäytänteet ennustavat osalle lukioista haasteita yo-koeuudistuksen edetessä
Myös lukion tilannetta kartoitettiin kyselyssä ensimmäistä kertaa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden seurata tulevan taide- ja taitoaineiden ylioppilaskirjoitusaineiksi muuttumisen vaikutuksia myöhempinä vuosina.

Lukioiden syventävien opintojaksojen toteutumat noudattelevat pääosin lukioiden kokoa, mikä onkin odotettavaa. Tähän näkyi muutamia poikkeuksia molempiin suuntiin, mikä selittynee lukioiden painotuksina tai muina profiloitumisina.
Pienemmissä lukioissa on löydetty erilaisia tapoja mahdollistaa mahdollisimman monien opintojaksojen toteutuminen lukiopolun aikana; opintojaksoja tarjotaan verkko-opintoina, tai eri syventäviä opintojaksoja tarjotaan vuorovuosina. Yksi vastaaja kertoi, ettei opiskelija saa heillä valita sekä KU2, että MU2 opintojaksoa, mikä kuulostaa huolestuttavalta.

21% lukioista kuvataiteen lukiodiplomeja ei tällä hetkellä tehdä lainkaan. Niin ikään 21% ilmoitti diplomeja valmistuvan vuosittain yhdestä kahteen. 32% ilmoitti diplomeja valmistuvan vuosittain enintään viisi, lopuissa lukioita diplomeja syntyi viidestä jopa yli kahteenkymmeneen.
Diplomien määrään vaikutti suoraan luonnollisesti lukioiden koko ja mahdollinen painotus. Niissä lukioissa, joissa diplomeja ei syntynyt lainkaan, oli kaikissa alle 200, suurimmassa osassa alle 100 opiskelijaa. Suurimpien lukiodiplomimäärien lukioissa oli – ei niin yllättävästi – myös eniten mahdollisuuksia suorittaa lukiodiplomi omana opintojaksonaan. Kiinnostavaa oli, että tämä diplomiopintojakso tarjottiin myös yhdessä 3-5 vuosittaisen diplomin lukiossa. 48 prosentissa lukioita diplomit suoritettiin eri tavoin opintojaksojen ulkopuolella, osassa kokonaan itsenäisesti, osassa muiden kuvataideopintojaksojen tunneilla työskennellen.
Edunvalvonnallisesta näkökulmasta lukiodiplomikäytännöt ovat kohtuuttoman kirjavia. Osassa lukioista opettaja saa opintojakson palkan vaikka opiskelijat työskentelevät itsenäisesti, osassa opettaja saa puolikkaan tai kokonaisen opintojakson palkan opiskelijoiden määrän mukaan vaikka opiskelijoiden koko työskentely tapahtuu valvotusti, osassa opiskelijat toteuttavat diplomit itsenäisesti ja opettaja saa opiskelijakohtaisen itsenäisen suorituksen korvauksen.
Kuvataiteen noustessa ylioppilaskoeaineeksi lukiolaisten oikeus valtakunnallisiin syventäviin opintojaksoihin vahvistuu, ja ne opetuksenjärjestäjät, joiden lukioissa opintojaksoja ei nyt toteudu, joutunevatkin etsimään ratkaisuja tilanteessa jossa lisärahoitusta tuskin on luvassa. Opettajien työn korvauskäytännöt tulevat myös yhdenmukaistumaan kun monenkirjavat diplomikäytänteet jäävät historiaan.





